Suomenpystykorva

Suomen kansallisrotunakin pidetty suomenpystykorva on kerrassaan valloittava otus. Selän päälle kääntyvä puuhkahäntä ja suipot pystykorvat ovat valloittaneet monet sydämet. Kettumaisesta olemuksestaan huolimatta suomenpystykorva on rakenteeltaan keskikokoa pienempi, hyväryhtinen koira, jonka korvat ovat yhtä liikkuvaiset kuin itse koirakin. Suomenpystykorvan hieman vinot silmät ovat keskikokoiset, mantelinmuotoiset ja tummat. Väritys on kellertävän- tai ruskeanpunainen ja suomenpystykorvan turkki tarvitsee säännöllistä hoitoa.

Suomenpystykoira on luonteeltaan herkkä mutta vahvatahtoinen eikä sillä ole tapana osoittaa erityisesti kiintymystään omistajalleen. Lapsille rotu on yleisesti kiltti ja ystävällinen, vaikkakin hieman arka.

Suomenpystykorva on kansan keskuudessa kuuluisa myös kovaäänisyydestään ja koira varoittaakin herkästi haukunnallaan ja käytöksellään isäntäväkeä. Haukkumiseen kannattaa puuttua hellällä kädellä jo pentuna. Rotu on varsin vastaanottavainen erityisesti palkitseville koulutusmenetelmille. Suomenpystykorva sopii ennen kaikkea metsäseuraksi, sillä kyseessä on edelleen voimakkaan riistaviettinen koira, jolla on tarvittaessa räjähtävä lähtönopeus. Sen koko olemus on vaivattoman kevyt ja ilme on eloisan tarkkaavainen. Vaikka rotu onkin jalostettu ja edelleen paljon käytetty riistanmetsästyksestä sekä linnunhaukku- ja hirvenhaukku käyttökokeissa, saa suomenpystykorvasta myös oivan kaverin kotisohvalle tai palkitun näyttely-yksilön. Suomenpystykorvaa ei kuitenkaan kannata sulkea neljän seinän sisään pitkäksi aikaa, sillä tämä rotu on varsin toimelias ja viihtyy erittäin hyvin ulkona oli sää sitten mikä tahansa. Se suorastaan nauttii kävelyretkistä metsissä omistajansa kanssa.