Kääpiösnautseri

Pieni veikeä partaveikko voisi olla kääpiösnautserin toinen nimi. Rotu on suorastaan suursnautserin pienoismalli karkeine turkkeineen. Kääpiösnautseri onkin kaikista snautseriroduista pienin vain 35 senttimetrin säkäkorkeudella. Turkki pidetään kunnossa nyppimällä muutaman kerran vuodessa. Nypittäessä rodulle tyypillinen parta, kulmakarvat sekä vatsan ja raajojen karvat on tapana jättää muita osia pidemmiksi. Suomessa rodulle hyväksytään neljä eri väritystä: musta, harmaa, mustan hopea ja puhdas valkoinen.

Alunperin kääpiösnautsereita käytettiin rottakoirina ja tästä syystä niiden häntiä ja korvia alettiin typistää rotanpuremien ehkäisemiseksi. Rotu on kuitenkin luonteensa puolesta ihanteellinen sekä nuorille että vanhoille, sillä se on leikkisä ja ystävällinen koira, joka on yleensä altis koulutettava. Koulutus voi aika ajoin olla haastavaa terriereille tyypillisen itsepäisyyden vuoksi. Koira on älykäs ja sen kanssa voi harrastaa monipuolisesti kaikenlaista. Kääpiösnautsereita nähdään usein näyttelyissä, tokossa, agilityä ja lisäksi kääpiösnautseri sopii hyvin mukaan moneen menoon, kuten lenkille ja sienimetsään.

Liikuntaa rotu ei tarvitse liikoja, vaikka kääpiösnautseri on aktiivinen ja viihtyy mainiosti lenkkipoluilla. Pienikokoisena rotuna se sopii useimpiin koteihin ja se on omistajalleen uskollinen oiva vahtikoira.

Ruumiinrakenteensa ja luonteensa puolesta kääpiösnautseri sopii myös hyvin agilityyn. Valitettavasti rodulle tyypillinen ongelma on keuhkovaltimon ahtauma, joka aiheuttaa väsymystä ja hengästymistä. Myös silmäsairaudet ovat jossain määrin rodulle yleisiä.